Tää ei ole todellista! Lennätin kaksi kertaa pitkät pätkät tekstiä taivaan tuuliin!! Nyt kyllä ottaa päähän...  noh, yritän nyt kolmannen kerran kirjoittaa samat jutut...

Eli Janitan ja Jaakon kurssi oli ja meni. Saatiin paljon uutta oppia, ja oli hienoa huomata, että tyttöhän kulkee kuin unelma kun itse liikun ja sijoitun oikein. Kouluttajat totesivatkin, että teen turhaan itselleni kiireen radalla... vaikka liikkuisi kuinka kovaa, niin ei silti tarvitse sählätä ja säätää hirveästi. :)

Kurssin jälkeiset kisat ei sitten ole menneet erityisen hyvin. Kouvolassa 1.9. käytiin ottamassa 2 X 20. Jotenkin tuntui, että Keiralla on ongelmia hyppyjen hahmottamisen kanssa, ponnisti _todella_ kaukaa suurimman osan rimoista. Lisäksi itse sähelsin parit kiellot... hyppyradalla kepeiltä oikein kaksi kappaletta... muuten hyppis oli ihan ok, ottaen huomioon että juosta sai ja tosissaan! Positiivista oli, että Keira ei juurikaan käynyt kierroksilla missään vaiheessa, mutta noi hypyt oli kyllä jännä juttu... hyviä hyppjä sinällään, mutta ajoitus ihan metsässä! En tiedä onko se rimojen väri Keiralle jotenkin vaikea... tuntui välillä että hyppää ihan arvalla niitä.

Imatralla viime viikonloppuna sit oli kierroksiakin vähän enemmän... ekan radan annoin mennä hylylle, kun se oli niin kaameaa... tulos olisi kai siitäkin ollut 20... rimoja! Toisella radalla oli sit paljon hillitympi fiilis, mutta pari rimaa ja lentokeinu sieltäkin... ja bonuksena lopussa sitten ajanottolaite atomeiksi!! En tiedä mitä siinä lopussa tapahtui... kepit oli toiseksi viimeinen este, ja Keiralla kai jotenkin sekosi askeleet sen jälkeen, ja se rämähti suoraan päin viimeistä estettä jonka kappaleet vaan sinkoili ympäriinsä! Ajanottolaite sitten onneksi toipui törmäyksestä kumminkin... näytti ensi alkuun vähän pahalta...
Olis nyt jättänyt tuon törmäyksen tekemättä, ni oltais ylletty palkinnoille. ;)

Eilen oli sitten epäviralliset, ja otin Kaisakin pitkästä aikaa mukaan...on ollut selkä pitkään niin hyvässä kunnossa, et ajattelin että mielenvirkistykseksi tekee varmaan hyvää sillekin välillä päästä irroittelemaan.
Menin Keiran kanssa ensin, rata oli ihan ok... pari rimaa (yks helppo ja yks sähläys: lähellä kieltoa ja hyppy huonosta asennosta) ja lentokeinu (hmm... sille ois vissiin tehtävä jotain!!), tulos 15.
Kaisa se sitten paukutti rutiinilla nollatuloksen! Eikä ollut ollenkaan niin hidas kun kuvittelin... ihanneaika alittui "reilusti yli kolmella sekunnilla. :) Mitä sitä suotta treenailemaan... esteillä on viimeksi oltu huhtikuussa. ;) Taso oli kuitenkin sen verran korkea, että sijoitus Kaisalla oli vasta 5., Keiralla taisi olla 9. Kylläpä oli niin "harmonista" ja helppoa Kaisan kanssa radalla... ei ole taas hetkeen tottunut noin rauhalliseen menoon!