Noniin, jokohan sitä viimenään olisi
aikaa kirjoittaa vähän perusteellisemmin näitä kuulumisia. Tosin hyvin
hiljaista on ollut täällä talossa viime päivät... häiden jälkeen ehdin
käydä yhden päivän töissä, jonka jälkeen aloitinkin sairasloman, kun
sain jonkun vatsapöpön, jota on ilmeisesti ollut aikas laajasti
liikenteessä. Nyt alkaa elämä taas pikkuhiljaa voittaa, mutta
treenaamiset on tällä viikolla kyllä jääneet aika minimiin. Onneksi
sentään tuoreen aviomieheni kanssa ei yhtä aikaa sairastuttu, niin on
edes toinen aina päässyt koiria lenkittämään.
Agissa on alkanut ulkotreenit, ja se on kyllä aivan i-h-a-n-a-a sen talven maneesissa pohrustamisen jälkeen!! Keirakin on treeneissä pelittänyt ihan kivasti, tosin nyt suurin ongelma tuntuu tosiaan olevan alastulokontaktit, joilta on niin kamala kiire pois... treeneissä vielä tassu osuu, mutta kaksissa viime kisoissa on kontaktit loikittu niin lahjakkaasti yli että huhhuh! Tätä ongelmaa on nyt sitten pyritty ratkaisemaan siten, että on pyritty vähentämään sitä painetta itse kontaktilta siirtämällä namiläpyskää vähän kauemmas esteestä, jolloin Keira tulisi kuin vaivihkaa esteelläkin alemmas. Tämä on tuntunut toimivan ihan kohtuuhyvin, mutta luulen, että meillä on joka tapauksessa pentutauon koittaessa edessä kontaktitreenin purku atomeihin... vähän jo taivuttelin Sampoa rakentamaan meille tuohon pihalle matalan contact trainerin, jonka kanssa voitaisiin sitten treenata homma taas ihan uuteen uskoon (ja olishan tuolla käyttöä sitten kun seuraava hurjimus tähän taloon joskus tulee agin alkeita opettelemaan :)).
Rimat sitten puolestaan on alkaneet kestää aikas hyvin! Kaikissa treeneissä on rimat tainneet olla 60cm:issä, ja viime treeneissäkin tajusin oikeastaan vasta ratojen jälkeen, että koko aikana taisi alas tulla ainoastaan kaksi rimaa!! Ja nekin oli kulmassa, joka oli todella vaikea... jos olisin mennyt oikaisemaan kulmaa suoremmaksi hypätä, olisin ollut auttamatta myöhässä ohjaamaan seuraavalle esteelle... nuo paikat on meille vielä vaikeita, kun väkisin siinä oma liike vähän töksähtää.
Tuo kontaktihomma kyllä minusta sinällään ei kieli treenin puutteesta, vaan siitä, että jokin meillä nyt nimenomaan kisatilanteessa mättää... tuo Kouvolan kisa oli erittäin hyvä osoitus siitä! Kaikki palikat on olemassa, ja osaamista löytyy (jopa ohjaajalta paikoin ;)) mutta jostain syystä kisaradalla pakka hajoaa ihan täysin, ja lopputuloksena on täysi kaaos. Ja sama pätee valitettavasti tokoon, vaikkakin se siellä ilmenee ihan päinvastaisena käytöksenä.
Viime tokokokeessa tosiaan Keira lamautui kehässä täysin!! Tuomarikin kommentoi, että koira näyttää ihan siltä että pelkäisi taivaan tipahtavan niskaan. Ja varsinkaan tokon kohdalla ei kyse ole siitä, etteikö Keira liikkeitä osaisi!
Luulenpa siis, että tuo pentutauko tulee meidän kohdalla erittäin hyvään saumaan! Sanoinkin Suskulle, että Keira ehkä jo henkisesti valmistautuu äitiyteen, ja on siksi vähän muissa maailmoissa. ;) "Loman" aikana on tarkoitus treenata tuota kontaktiasiaa ja opetella muutamia uusia tokojuttua EVL:aa silmällä pitäen. Mutta pääosin vaan ollaan ja pidetään hauskaa niin kauan kun alkaa pentuset vatsassa painaa liiaksi. :) Ja eiköhän tuolta isukilta vielä löydy muutama seurapiiritemppu opetettavaksi. ;) Näillä näkymin siis omat agilitykisat ensi viikonloppuna ovat viimeiset ennen kun sitten taas palataan syksyllä kehiin. Sinne siis tsempataan täysillä!
Tässä kaiken kiireen keskellä on unohtunut kirjoittaa rakkaan Kaisa-neidin synttäripäivästä! Eli viime kuun lopulla tuli Kaisan mittariin 9 vuotta! Juhlapäivänä synttärisankari otti rennosti, mutta voileipäkakun pala hävisi kitaan kyllä sellaisella kyydillä, että liekö tuo ehtinyt ollenkaan edes maistella koko kakkua! :) Synttärisankarista tuli seuraavana päivänä otettua muutama kuvakin, mutta koska ne ovat mystisesti kadonneet johonkin koneen uumeniin, niin lisäilen niitä sitten joskus myöhemmin...
Agissa on alkanut ulkotreenit, ja se on kyllä aivan i-h-a-n-a-a sen talven maneesissa pohrustamisen jälkeen!! Keirakin on treeneissä pelittänyt ihan kivasti, tosin nyt suurin ongelma tuntuu tosiaan olevan alastulokontaktit, joilta on niin kamala kiire pois... treeneissä vielä tassu osuu, mutta kaksissa viime kisoissa on kontaktit loikittu niin lahjakkaasti yli että huhhuh! Tätä ongelmaa on nyt sitten pyritty ratkaisemaan siten, että on pyritty vähentämään sitä painetta itse kontaktilta siirtämällä namiläpyskää vähän kauemmas esteestä, jolloin Keira tulisi kuin vaivihkaa esteelläkin alemmas. Tämä on tuntunut toimivan ihan kohtuuhyvin, mutta luulen, että meillä on joka tapauksessa pentutauon koittaessa edessä kontaktitreenin purku atomeihin... vähän jo taivuttelin Sampoa rakentamaan meille tuohon pihalle matalan contact trainerin, jonka kanssa voitaisiin sitten treenata homma taas ihan uuteen uskoon (ja olishan tuolla käyttöä sitten kun seuraava hurjimus tähän taloon joskus tulee agin alkeita opettelemaan :)).
Rimat sitten puolestaan on alkaneet kestää aikas hyvin! Kaikissa treeneissä on rimat tainneet olla 60cm:issä, ja viime treeneissäkin tajusin oikeastaan vasta ratojen jälkeen, että koko aikana taisi alas tulla ainoastaan kaksi rimaa!! Ja nekin oli kulmassa, joka oli todella vaikea... jos olisin mennyt oikaisemaan kulmaa suoremmaksi hypätä, olisin ollut auttamatta myöhässä ohjaamaan seuraavalle esteelle... nuo paikat on meille vielä vaikeita, kun väkisin siinä oma liike vähän töksähtää.
Tuo kontaktihomma kyllä minusta sinällään ei kieli treenin puutteesta, vaan siitä, että jokin meillä nyt nimenomaan kisatilanteessa mättää... tuo Kouvolan kisa oli erittäin hyvä osoitus siitä! Kaikki palikat on olemassa, ja osaamista löytyy (jopa ohjaajalta paikoin ;)) mutta jostain syystä kisaradalla pakka hajoaa ihan täysin, ja lopputuloksena on täysi kaaos. Ja sama pätee valitettavasti tokoon, vaikkakin se siellä ilmenee ihan päinvastaisena käytöksenä.
Viime tokokokeessa tosiaan Keira lamautui kehässä täysin!! Tuomarikin kommentoi, että koira näyttää ihan siltä että pelkäisi taivaan tipahtavan niskaan. Ja varsinkaan tokon kohdalla ei kyse ole siitä, etteikö Keira liikkeitä osaisi!
Luulenpa siis, että tuo pentutauko tulee meidän kohdalla erittäin hyvään saumaan! Sanoinkin Suskulle, että Keira ehkä jo henkisesti valmistautuu äitiyteen, ja on siksi vähän muissa maailmoissa. ;) "Loman" aikana on tarkoitus treenata tuota kontaktiasiaa ja opetella muutamia uusia tokojuttua EVL:aa silmällä pitäen. Mutta pääosin vaan ollaan ja pidetään hauskaa niin kauan kun alkaa pentuset vatsassa painaa liiaksi. :) Ja eiköhän tuolta isukilta vielä löydy muutama seurapiiritemppu opetettavaksi. ;) Näillä näkymin siis omat agilitykisat ensi viikonloppuna ovat viimeiset ennen kun sitten taas palataan syksyllä kehiin. Sinne siis tsempataan täysillä!
Tässä kaiken kiireen keskellä on unohtunut kirjoittaa rakkaan Kaisa-neidin synttäripäivästä! Eli viime kuun lopulla tuli Kaisan mittariin 9 vuotta! Juhlapäivänä synttärisankari otti rennosti, mutta voileipäkakun pala hävisi kitaan kyllä sellaisella kyydillä, että liekö tuo ehtinyt ollenkaan edes maistella koko kakkua! :) Synttärisankarista tuli seuraavana päivänä otettua muutama kuvakin, mutta koska ne ovat mystisesti kadonneet johonkin koneen uumeniin, niin lisäilen niitä sitten joskus myöhemmin...
Kommentit