Mutkan kanssa on nyt "viralliset" agilityharjoitukset aloitettu! Eli meillä on oma penturyhmä Tiinan ja Arwon sekä Päivin ja Lucan kanssa, jossa tarkoituksena on siis pikkuhiljaa opettaa pennuille ohjausta ja sitä mukaa kun ikä ja fysiikka antaa myöten, myös yksittäisiä esteitä. Kahdet treenit on nyt alla, ja hienosti osataan jo vähän mutkalla olevaa putkea, seisoskella puomin alastulokontaktilla sekä mennä vauhdikkaasti hyppysiivekkeiden välistä! Tänään on kyllä Mutkalla joku "ei korvia-päivä", ja jouduinkin välillä kiikuttamaan tytön autoon jäähylle hetkeksi, kun meinasi alkaa suhailla kentällä ihan omaan tahtiinsa. Tämän koiran kun EN aio antaa leikkiä kentällä kesken treenauksen, vaikka itse treenit toki leikkimielellä tehdäänkin. Mutta nimimerkki "kokemusta on" tietää jo sen verran, että sooloiluun ei passaa pentuakaan kentällä päästää... se mitä tehdään, tehdään vain ja ainoastaan ohjaajan tahdosta, tai muuten niitä hienoja "irtoamisia" saa sitten korjailla pitkään... ;) Hetken rauhoituttuaan malttoikin neiti kivasti treenit loppuun. Lopuksi otettiin matalaa rengasta siten että kutsuttiin Tiinan kanssa vuorotellen Mutkaa renkaan läpi... ja sehän oli Mutkan mielestä ihan piece of cake koko homma. ;)

Onnin kanssa treenit sujuu edelleen kivasti, ja viikonloppuna on sitten edessä kaksi rataa Mikkelissä. Nyt kun olen Onnin kanssa treenaillut, on tullut paljon juttuja mieleen, joita aion myös Keiran ohjauksessa toteuttaa sitten tauon jälkeen. Monet ohjauskuviot kun loppupeleissä on ihan tuolta omien korvien välistä kiinni... kyllähän se koira sieltä tulee, kunhan vaan tietää mihin ollaan menossa! Tuntuu että ihan turhaan olen varonut edessä valssaamisia sun muita Keiran kanssa, kyllähän Keiran perussuoritustaso esteillä on kuitenkin sitä luokkaa, että kun itse olisin ohjaamiseni kanssa looginen (ja ajoissa!) niin luulen, että kummasti ne virheetkin sieltä alkaisi vähenemään. Eli jo tähän mennessä tuo Onnin kanssa harjoittelu on ollut hyvin opettavaista ja antoisaa!! Olen alkanut myös hinkua taas Keiran kanssa kentille, mikä on pelkästään hyvä merkki tuon talven ja kevää epätoivon jälkeen! :) Eli intoa puhkuen varmaan ollaan sitten lokakuussa molemmat treenejä aloittamassa. :D

Olin alkuviikosta käymässä vanhempieni luona Kuusankoskella, ja kävin siellä ollessa tekemässä Utin metsiköissä Mutkalle ja Keiralle jäljet. Mutkalle nostin hieman vaikeusastetta edellisestä jäljestä, ja Keiralle tein varmuuden vuoksi aika lyhyen, muutaman makkarapurkin jäljen. Olin todella positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Keira jäljesti!! Eihän tuo ole jäljellä käynyt vissiin pariin vuoteen! Ainoastaan aloitus meni vähän pyörimiseksi, mikä oli täysin oma moka, kun tein siitä vähän turhan vaikean. Kun jälki löytyi, paineli tyttö niin suoraan ja tasaisesti menemään, että eipä mun tarvinut kun muodon vuoksi pidellä vähän jälkiliinasta kiinni. :) Mutkallakin alku oli vähän poukkoamista, mutta sen jälkeen edettiinkin sitten todella nätisti. Kyllä vaan olin ylpeä mun tytöistäni!!

Otettiin eilen Mutkasta vähän uusia kuvia, ja tuonne Mutkan sivulle ja kuvagalleriaan niitä lisäilinkin. Pakko laittaa tuo yksi kuva myös tähän, kun se oli jotenkin niin hauska... tyttöhän nakottaa asennossa kuin kunnon pk-koira ainakin ! :D