Onko mikään muuttunut... paitsi että pallo mahtuu hieman paremmin suuhun. ;) Muuten Mutka 1v 2kk porskuttaa edelleen yhtä tohkeissaan, tai jopa vielä enemmän tohkeissaan pallon perässä järvessä kuin Mutka 12vk!

1667454.jpg

1243189430_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Alempi kuva on tämän viikon torstailta, kun neidit pääsivät ensimmäistä kertaa tänä kesänä uimaan. Mutka olisi varmaan hakenut palloja vaikka ikuisuuden, ja Kaisakin kovasti yritti, mutta Mutka ehti yleensä ensin. ;) Jopa silloin kun heittelin kahta palloa, niin epätoivoisesti piti yrittää mahduttaa ne molemmat kerralla suuhun. Toisen pallon  Mutka sitten puri puhki ja se upposi pohjaan. :-/ Keira tyytyi säestämään belgien porskutusta rantavedestä, mutta poukkosi sitten vielä pari ekstrakertaa järveen kun oltiin jo lenkillä uintikeikan jälkeen.

Maanantai-tiistai -sektorilla oltiin työreissussa Kotkassa, ja tytöt pääsivät hoitoon. Mutka vietiin Tuijan luo Mikkeliin ja Kaisa ja Keira viettivät aikaa mun vanhempien luona Kuusankoskella. Kiitos vielä hyvästä hoidosta teille kaikille!! Hyvin oli kaikilla mennyt, mitä nyt Mutka oli saanut itsensä häkistä ulos, hypännyt kahden portin yli ja vääntänyt ripulikakat matolle... great!! Ei tuota houdinia siis todellakaan pidättele mikään!!Onneksi häkki saatiin vielä korjattua...

Keskiviikkona sitten otettiin kunnolla yhteen Mutkan kanssa agitreeneissä! Mutka kävi jostain syystä tosi kierroksilla, ja alkoi komentaa ja haastaa minua oikein tosissaan radanpätkän jälkeen. Liekö ego vielä ollut hieman paisuksissa kun lauma oli ollut hajallaan (yritti nimittäin hieman isotella oman lauman muille koirille kun haettiin hoidosta pois) vai oliko äkeä tuosta ripulista (joka ei ollutkaan loppunut, vaikka niin luulin!!)... joka tapauksessa aikamoista henkien taistoa neidin kanssa käytiin koko treenien ajan, ja ilo oli kyllä välillä todella kaukana koko touhusta! Kaiken lisäksi Mutka vielä ärisi Jillalle treenien päätteeksi... Jilla oli hihnassa ja varoitti Mutkaa ettei tulisi lähemmäs kun toinen yritti haastaa leikkiin... tämän jälkeen Mutka sitten menikin päälle kuin yleinen syyttäjä! Onneksi ei mitään ehtinyt käydä ja tytöt saatiin erilleen.

Noh, sen verran kakka fiilis tuosta illasta jäi, että neiti on ollut pienoisessa kurinpalautuksessa... ja onkin loppuviikon käyttäytynyt kuin mikäkin herranterttu niin kotioloissa kuin treeneissäkin!! Perjantaina kävin aamusta ottamassa pienen hyppytreenin agikentällä... pakko oli käydä testaamassa, että OLIHAN tuo räyhääminen ohimenevää! Treenit oli loistavat ja Mutka oma taitava hyväntuulinen itsensä, joten hyvillä mielin jatketaan taas treenailuja! :) Kerran meinasi kuumua ja ruveta haukkumaan, mutta tiukasti pistin homman seis ja hetken rauhoittelin, ja sen jälkeen hommat sujui kuin vettä vaan ja neiti teki nöyrästi töitä. Totesin nimittäin keskiviikkona, että tappelussa taidan jäädä auttamatta toiseksi, joten parempi ehken yrittää "kukkahattukeinoin"... ;)

Viikonloppuna oltiin siskontytön ristiäisissä Porissa. Lähdettiin matkaan jo perjantaina ja vietettiin yö Yyterin leirintäalueella. Olin todella yllättynyt, miten lunki matkalainen Mutka oli koko reissun ajan! Käytiin illalla pelaamassa minigolfia, enkä raaskinut/uskaltanut jättää Mutkaa vieraassa paikassa mökkiin... siellähän hää sitten kulki minigolfradalla mukana, ja tyynen rauhallisesti vaan katseli peliä... vain kerran nappasi pallon suuhun kun se vieri radalta jalkoihin. ;)

Pihakäyttäytyminenkin on aitojen korotuksen myötä saatu hyvin hallintaan. Luulen, että nyt vasta Mutka on kunnolla ymmärtänyt noiden aitojen merkityksen, eikä enää edes pyri niistä yli. Onkin ollut tosi mukavaa nyt touhuilla pihalla, kun voi huoletta antaa koirien pyöriä mukana. :) Tosin hetkeäkään tuo ikilikkuja ei malta olla paikallaan... jos ei muuta keksi niin heittelee itselleen käpyjä ja nappailee niitä sitten ilmasta suuhun. :)

Tänään kävin pitkästä aikaa ottamassa tottista Tapavainolassa. Mutkan kanssa otin kaksi lyhyttä pätkää ja Keiran kanssa yhden vähän pidemmän. Molemmat tytöt olivat intoa täynnä, ja treeneistä jäi ihan mahtifiilis! Mutkaa pystyin palkkaamaan aika paljon namilla, ja se kyllä omaa tekemistä helpottaa kummasti... ei mene niin helposti sähläämiseksi.
Pikkuhiljaa nuo palaset loksahtelee kohdalleen... tänään huomasin, että Mutkan liikkeestä maahanmenohan on ihan valmis liike! Ajattelin, että hupina kokeilen, miten homma sujuu... ja sinnehän tyttö painui maahan ettei mitään ja myös nakotti paikallaan niin kauan kuin käskin ylös! Seisomisessa joudun vielä vähän auttamaan, mutta eiköhän sekin siitä rupea sujumaan omalla painollaan. Seuraaminen on mukiinmenevää... tiiviys hieman vaihtelee päivästä riippuen (syystä jota en tiedä), mutta tänään neidin seuruu oli hyvinkin tiivistä! Lisäksi ohjelmassa olivat hyppy ja nouto, eikä niissäkään suurempia ongelmia ollut.

Keiran kanssa tein paikalla makuuta (sillä aikaa kuin vein ruudun törpöt paikalleen) seuruuta, noutoja ja loppu"palkaksi" ruudun. Ja neidin vire oli kyllä huippuluokkaa!! Taas hieman heräsi kipinä, että jospa kuitenkin taas jossain vaiheessa kokeeseen onnea koittamaan... ensin vaan pitäisi saada se luoksetulo kuntoon!! Ja se ei taida tulla kuntoon ilman treenaamista... johon pitäisi kyllä ihan alkuun saada ohjaajan asenne kohdalleen! Jotenkin olen viime aikoina vältellyt koko lt:n treenaamista, kun se on itsellekin jotenkin "plääh-liike"... miten ihmeessä voin vaatia koiraa tekemään sen täpöllä, jos itsekin suhtaudun näin nihkeästi koko liikkeeseen???