Tässä nyt ei mitään kovin
ihmeellisyyksiä ole tapahtunut. Diplomityö teettää hommia ja viimeiset
tentit pitäisi tässä tällä viikolla vielä jaksaa rämpiä läpi. Niinpä
koiratouhuilut on olleet pitkälti lenkkeilyä.
Agilityssä ollaan Keiran kanssa ehditty kisatakin... ja ihan mukavasti menikin, vaikkei tulokset nyt mitään päätähuimaavia olekaan. :) Eli Mikkelissä oli sunnuntaina sekä agi- että hyppyrata, joista tulokset 20 ja hyl. Agirataan olen todella tyytyväinen, sillä Keira oli hyvin kuulolla koko ajan! Pari rimaa tuli ohjausvirheistä keskellä rataa, mutta muuten rata sujui oikein hienosti ilman ongelmia... kunnes päästiin kepeille, joka oli 3. viimeinen este... Keira jotenkin keräsi aivan älyttömät kierrokset siinä kepeillä, enkä jotenkin tajunnut sitä siinä enää rauhoitella (vissiin olin niin helpottunut, että rata oli melkein ohi ;)), joten viimeiset kaksi rimaa tyttö sitten juoksi ihan päin!! Mutta hyvä jos kuuppa kestää niin ohjaajalla kuin koirallakin kasassa jo 18 estettä... kai ne kaksi viimeistäkin sieltä saadaan vielä pinnistettyä! :) Hyppyradalla oli sitten yksi niin vaikea kohta, että tiesin että menee luultavasti mönkään, niinkuin menikin. Radalle lähtiessäkään ei ollut aavistustakaan miten sen kohdan ohjaan, ja niinhän siinä kävi että Keira pääsi karkaamaan väärälle esteelle. Tämä hylky otetaan täysin taitamattoman ohjaajan piikkiin siis! Muuten kisoista jäi kyllä kaiken kaikkiaan oikein toiveikas ja hyvä fiilis, vaikka niitä hyviä tuloksia saadaankin vielä odotella... mutta eikös se niin olekin, että hyvää kannattaa aina odottaa. ;) Ja oli kyllä ainakin tekemisen meininkiä ja vauhtia meidän radoissa... Keira nimittäin jatkoi kunniakkaasti Elimäen kisojen tapaan luokan nopeimmalla ajalla...
Kaisan selkä näyttää menevän parempaan suuntaan kipulääkkeiden ja Cartrofen-pistosten myötä. Eilen tyttö painoi taas sellaista rallia metsässä, että huhhuh! Pakko alkaa vähän toppuutella, kun eipä tuo taida itse aina muistaa minkään kipeän selän olemassaoloa ollenkaan... ;)
Agilityssä ollaan Keiran kanssa ehditty kisatakin... ja ihan mukavasti menikin, vaikkei tulokset nyt mitään päätähuimaavia olekaan. :) Eli Mikkelissä oli sunnuntaina sekä agi- että hyppyrata, joista tulokset 20 ja hyl. Agirataan olen todella tyytyväinen, sillä Keira oli hyvin kuulolla koko ajan! Pari rimaa tuli ohjausvirheistä keskellä rataa, mutta muuten rata sujui oikein hienosti ilman ongelmia... kunnes päästiin kepeille, joka oli 3. viimeinen este... Keira jotenkin keräsi aivan älyttömät kierrokset siinä kepeillä, enkä jotenkin tajunnut sitä siinä enää rauhoitella (vissiin olin niin helpottunut, että rata oli melkein ohi ;)), joten viimeiset kaksi rimaa tyttö sitten juoksi ihan päin!! Mutta hyvä jos kuuppa kestää niin ohjaajalla kuin koirallakin kasassa jo 18 estettä... kai ne kaksi viimeistäkin sieltä saadaan vielä pinnistettyä! :) Hyppyradalla oli sitten yksi niin vaikea kohta, että tiesin että menee luultavasti mönkään, niinkuin menikin. Radalle lähtiessäkään ei ollut aavistustakaan miten sen kohdan ohjaan, ja niinhän siinä kävi että Keira pääsi karkaamaan väärälle esteelle. Tämä hylky otetaan täysin taitamattoman ohjaajan piikkiin siis! Muuten kisoista jäi kyllä kaiken kaikkiaan oikein toiveikas ja hyvä fiilis, vaikka niitä hyviä tuloksia saadaankin vielä odotella... mutta eikös se niin olekin, että hyvää kannattaa aina odottaa. ;) Ja oli kyllä ainakin tekemisen meininkiä ja vauhtia meidän radoissa... Keira nimittäin jatkoi kunniakkaasti Elimäen kisojen tapaan luokan nopeimmalla ajalla...
Kaisan selkä näyttää menevän parempaan suuntaan kipulääkkeiden ja Cartrofen-pistosten myötä. Eilen tyttö painoi taas sellaista rallia metsässä, että huhhuh! Pakko alkaa vähän toppuutella, kun eipä tuo taida itse aina muistaa minkään kipeän selän olemassaoloa ollenkaan... ;)
Kommentit