Vihaan tuota työkoneen hiirtä!! Eipä ole ensimmäinen kerta, kun hipaisen jotain ihme sivunappulaa, ja kaikki tekstit lentää taivaan tuuliin... "muutaman" rivin tässä ehdin kirjoittaakin.... mrrhhhh!! Ihan kun ei tarpeeksi inhottaisi muutenkin tulla viiden viikon loman jälkeen töihin!!
Mitähän kaikkea ehdin kirjoittaa...
Perjantaina oltiin Tiinan kanssa treenaamassa pentujen kanssa agia. Mutka ja Arwo on vissiin harjoitelleet meiltä salaa, nimittäin molemmat tuntuvat kehittyneen ihan hurjasti! Mutkaputki, hyppysiivekkeen taakse lähetys ja kahden 90 asteen kulmassa olevan hypyn suorittaminen ei tuottaneet kummallekaan minkäänlaisia ongelmia, matalaa rengasta ja 4 kepin satsiakin molemmat meni tosi upeesti. Keira näyttää kertoneen Mutkalle keppien suorittamisen saloja, nimittäin Mutka komentaa minua ihan samalla tavalla kuin Keira, jos hänen mielestään ohjaan liian hitaasti. :D Eli eipä taida neiti kauaa miun käsiavuista kepeillä perustaa. Seuraavana päivänä jatkettiin 6 kpl:een keppitreeniä kotipihalla, ja päästiin oikealta puolelta kepit ilman että mun tarvi peruuttaa, vaan ohjasin ihan "oikein päin". Eli ei voi kuin ihmetellä miten nopeasti tuo kakara oppii!!
Kentällä olikin oikein kunnon häiriötä perjantaina, kun samaan aikaan oli kisaavien ratatreenit. Muiden meno olikin sitten Mutkan mielestä niin mielenkiintoista, että pari kertaa piti sännätä Siru-russelin perään radalle! Muutenkin keskittyminen tuntui välillä vähn herpaantuvan, mikä nyt ei tietysti sinällään ole ihme, kun eihän me olla häiriössä treenattu ollenkaan.
Tuota "ei korvia" -käytöstä on kyllä ilmennyt nyt parina päivänä kotonakin, kun Mutka on keksinyt, että ei hänellä mikään kiire ole pihalta pois, kun siellä on kiva touhuta. Tähän on kyllä tepsinyt hyvin, kun olen palkannut Mutkan ruhtinaallisesti jokaisesta sisälle tulosta. Tänä aamunakin tyttö säntäsi pihan toiselta laidalta sellaista kyytiä, että meinasi kaataa minut ovensuulla! :)
Eilen oltiin Annen ja Tiinan kanssa jälkimetsällä. Pepsi ja Warma tekivät jälkeä ja esineruutua, Arwo makkarajälkeä, ja Mutkalle tallasin kaksi suht lyhyttä jälkeä. Toinen jäljistä ehti vanheta aika kauan, kun siinä välissä vähän kahviteltiin :) ja otettiin esineruutu. Ensimmäinen, tuoreempi jälki lähti hyvin liikkeelle, mutta toisen ja kolmannen purkin välissä Mutka bongasi jonkun toisen jäljen (marjastaja tms.) ja lähti määrätietoisesti sitä pitkin. Korjasin takaisin kahdesti, ja kahdesti haki väärän jäljen uudelleen, joten sen täytyi olla tosi kiinnostava. ;) Lopulta oikea jälki kuitenkin taas löytyi, ja loppu tuli sujuvasti. Toinen, vanhempi jälki oli sitten aivan loistava!! Mutka puksutti koko matkan nätisti jälkeä pitkin kuin vanha tekijä. Itse hukkasin viimeisen purkin, kun en enää muistanut miten olin loppujäljen tallannut, mutta kannatti näköjään luottaa koiraan. ;)
Kaisan haava on parantunut hyvin, eikä onneksi ole haavasta ollenkaan kiinnostunut, joten tötteröä ei ole tarvinut parin ensimmäisen yön jälkeen käyttää. Ollaan jo parina päivänä käyty hihnalenkillä... eilen jopa kokeilin, josko neiti malttaisi ottaa vapaana rauhallisesti, mutta se oli turha toivo. ;) Niinpä jatkamme hihnassa lenkkeilyä vielä pari päivää...
Keiralle on tullut painoa lisää jo 600 grammaa. Naurettiin Suskun kanssa, että minkähänlaisen jättisatsin neiti meinaa pyöräyttää, kun on jo tässä vaiheessa paisunut ihan silminnähden! :) Katsottiin Sampon kanssa parhaaksi eristää Keira nyt työpäivien ajaksi makkariin... on nimittäin aika suojelevainen "pentujaan" kohtaan, joten voi Mutka-tyttö saada kyytiä jos liian lähelle tuppautuu.
Mitähän kaikkea ehdin kirjoittaa...
Perjantaina oltiin Tiinan kanssa treenaamassa pentujen kanssa agia. Mutka ja Arwo on vissiin harjoitelleet meiltä salaa, nimittäin molemmat tuntuvat kehittyneen ihan hurjasti! Mutkaputki, hyppysiivekkeen taakse lähetys ja kahden 90 asteen kulmassa olevan hypyn suorittaminen ei tuottaneet kummallekaan minkäänlaisia ongelmia, matalaa rengasta ja 4 kepin satsiakin molemmat meni tosi upeesti. Keira näyttää kertoneen Mutkalle keppien suorittamisen saloja, nimittäin Mutka komentaa minua ihan samalla tavalla kuin Keira, jos hänen mielestään ohjaan liian hitaasti. :D Eli eipä taida neiti kauaa miun käsiavuista kepeillä perustaa. Seuraavana päivänä jatkettiin 6 kpl:een keppitreeniä kotipihalla, ja päästiin oikealta puolelta kepit ilman että mun tarvi peruuttaa, vaan ohjasin ihan "oikein päin". Eli ei voi kuin ihmetellä miten nopeasti tuo kakara oppii!!
Kentällä olikin oikein kunnon häiriötä perjantaina, kun samaan aikaan oli kisaavien ratatreenit. Muiden meno olikin sitten Mutkan mielestä niin mielenkiintoista, että pari kertaa piti sännätä Siru-russelin perään radalle! Muutenkin keskittyminen tuntui välillä vähn herpaantuvan, mikä nyt ei tietysti sinällään ole ihme, kun eihän me olla häiriössä treenattu ollenkaan.
Tuota "ei korvia" -käytöstä on kyllä ilmennyt nyt parina päivänä kotonakin, kun Mutka on keksinyt, että ei hänellä mikään kiire ole pihalta pois, kun siellä on kiva touhuta. Tähän on kyllä tepsinyt hyvin, kun olen palkannut Mutkan ruhtinaallisesti jokaisesta sisälle tulosta. Tänä aamunakin tyttö säntäsi pihan toiselta laidalta sellaista kyytiä, että meinasi kaataa minut ovensuulla! :)
Eilen oltiin Annen ja Tiinan kanssa jälkimetsällä. Pepsi ja Warma tekivät jälkeä ja esineruutua, Arwo makkarajälkeä, ja Mutkalle tallasin kaksi suht lyhyttä jälkeä. Toinen jäljistä ehti vanheta aika kauan, kun siinä välissä vähän kahviteltiin :) ja otettiin esineruutu. Ensimmäinen, tuoreempi jälki lähti hyvin liikkeelle, mutta toisen ja kolmannen purkin välissä Mutka bongasi jonkun toisen jäljen (marjastaja tms.) ja lähti määrätietoisesti sitä pitkin. Korjasin takaisin kahdesti, ja kahdesti haki väärän jäljen uudelleen, joten sen täytyi olla tosi kiinnostava. ;) Lopulta oikea jälki kuitenkin taas löytyi, ja loppu tuli sujuvasti. Toinen, vanhempi jälki oli sitten aivan loistava!! Mutka puksutti koko matkan nätisti jälkeä pitkin kuin vanha tekijä. Itse hukkasin viimeisen purkin, kun en enää muistanut miten olin loppujäljen tallannut, mutta kannatti näköjään luottaa koiraan. ;)
Kaisan haava on parantunut hyvin, eikä onneksi ole haavasta ollenkaan kiinnostunut, joten tötteröä ei ole tarvinut parin ensimmäisen yön jälkeen käyttää. Ollaan jo parina päivänä käyty hihnalenkillä... eilen jopa kokeilin, josko neiti malttaisi ottaa vapaana rauhallisesti, mutta se oli turha toivo. ;) Niinpä jatkamme hihnassa lenkkeilyä vielä pari päivää...
Keiralle on tullut painoa lisää jo 600 grammaa. Naurettiin Suskun kanssa, että minkähänlaisen jättisatsin neiti meinaa pyöräyttää, kun on jo tässä vaiheessa paisunut ihan silminnähden! :) Katsottiin Sampon kanssa parhaaksi eristää Keira nyt työpäivien ajaksi makkariin... on nimittäin aika suojelevainen "pentujaan" kohtaan, joten voi Mutka-tyttö saada kyytiä jos liian lähelle tuppautuu.
Kommentit