Nonnih, nyt se on sitten tapahtunut! Eli epävirallinen kotimittaus antoi Mutkalle ja Keiralle eilen täsmälleen saman säkäkorkeuden, 48,5cm! Voi tsiisus kun tuo pikkuneiti kasvaa nopeasti!!
Henkisestikin tuo tuntuu kypsyvän kovaa vauhtia... kotona ei kamalasti enää kokeile, että mistä jutuista se äipää kilahtaa, ja lenkille lähtiessä ja sieltä tullessa sekä ruokakupilla osataan nätisti odottaa lupaa. Taas tiistaina ihmettelin agikentällä, kun jäätiin Tiinan kanssa treenien jälkeen ottamaan vähän juttuja pentujen kanssa, että miten nopeasti tuo omaksuu kaiken... ihan mahtipentu kyllä noissa agihommissa... ja kaikessa muussakin tekemisessä!!

Toinenkin merkittävä tapahtuma oli eilen, nimittäin kaikki kolme koiraa leikkivät keskenään pihalla! Tosin Keiraa piti käydä aika pian toppuuttelemaan, kun meno alkoi näyttämään pentumahalle vähän turhan hurjalta. ;) Tämän jälkeen Keira säesti kuistilta ja pölkkärit paineli kauheeta rallia pitkin pihaa... se siitä Kaisan leikkaushaavan varomisesta sitten. ;D (ei se onneksi auennut)  Ja voi mun karviaispensasparkoja...
Tähän asti siis Kaisa on "leikkinyt" Mutkan kanssa vain lenkillä kaisamaiseen tapaan, eli hyökkimällä pennun niskaan ja kaatamalla sen aina johonkin pöpelikköön. :) Nyt sitten näköjään pentu kelpaa jo tasavertaiseksi painikaveriksi. Tämä tekee erittäin hyvää Kaisalle henkisesti, kun pääsee vähän irrottelemaan... Keiran kanssa leikkimistä kun joutuu odottamaan vielä hyvän tovin.
Noilla pölkkäreillä tuntuu kyllä muutenkin olevan joku ihan oma maailmansa... ei aina ihan pysy heidän aivoituksissaan mukana. Keirakin senkun silmiään pyörittelee, että ootte työ kaverit vaan hulluja... ;D

Onnin kanssa vedetään tänään viimeiset valmistavat treenit ennen viikonlopun colliemestaruus- ja piirinmestaruuskoitoksia... intensiivinen viikonloppu Kouvolassa tiedossa siis!