Joulu tulee, ja sitä odotellaan sekä innolla että pienessä paniikissa... hommaa kun tuntuu olevan vielä loputtomiin! Tämän yhden työpäivän kun saisi kunnialla päätökseen, niin sitten voisikin pariksi viikoksi tuupata työasiat mielestä.
Joulusiivouksen ja lahjojen shoppailun lomassa on vähän yritetty Keiran kanssa treenata tokoa... Sain Suskulta hyvän vinkin, minkä avulla saatiin nenä auki tuohon tunnariin, ja sen tuntuukin tepsivän tosi hyvin!  Joten kiitos vinkistä! :) Nyt sitten työstetään sitä perkuleen luoksetuloa kosketusalustan avulla... saa nähdä kuinka pahasti sotketaan koko homma. ;) Ainakin eiliset kokeilut alustan kanssa olivat kyllä lupaavia. Myös porukkatreeneihin oli aikomus mennä keskiviikkona, mutta työpaikan koneet ja ohjelmistot päättivät toisin... niinpä ilta, se mitä siitä jäljellä oli, meni siivotessa ja koirat saivat tyytyä vain lenkkeilyyn.
Mutkan käytöksessä eivät juoksut edelleenkään näy mitenkään. Korvatkin pelaa taas entiseen malliin, eli uhmailuakaan ei neiti ole viime päivinä harrastanut. Vissiin hää kattoo, että äippä on sen verran stressaantuneessa mielentilassa, että parempi olla sille mieliksi, ettei se kilahda kokonaan... ;)