Väliraporttia Keiran treenauksesta

Sampo taas kirjottelee:

Viitaten pari viestiä alempana olleeseen "Back to the basics" -juttuun keiran treenauksesta, tässä hieman väliraporttia.

Kohta 1. Susan Salon DVD:t on katsottu ja vastaoin kaikkia odoksia pähkinöitä meni vain yksi pussillinen. (Note to myself: pähkinäpussin kylkiäisenä sohvalle tulee kaksi koiraa, ei vain yhtä.) Pitää sanoa, että Susan on kyllä kadehdittavan perusteellinen täti. Vaikka harjoitteita ei loppupeleissä levyillä paljoa olekaan, niin jos nuo käy järjestelmällisesti ja huolellisesti läpi, niin muutama vuosi siinä saattaa vierähtää :)

Kohta 2, esteiden välistä juoksentelu. Viisi kertaa viikossa alkaa tuntua työltä, tämä kun ei ole ehkä se palkitsevin treeni ainakaan ohjaajalle. Mutta tehokas kylläkin. Ekan viikon jälkeen saavutettiin yksi välietappi. Kolmen esteen slalomit juosten niin, että juostaan esteiden välistä eikä koira karkaa yhdellekään hypylle \o/. Työtä on vielä paljon: vanhana tokokoirana Keira pysyy kohtalasen nätisti vasemmalla puolella hallussa, mutta oikella ei oikein löydä paikkaansa. Haukkumista on vielä jonkun verran ilmassa, mutta en tiedä saadaanko sitä ikinä kokonaan pois. Niin ja 7 treenikerralla on tainnut tulla yhteensä 3 rimaa alas. Ja ennen kuin joku soittaa Anjan apuun, niin treenit olen mitoittanut niin, että viidessa viikkotreenissä tulee suoritettavia esteitä apout saman verran kuin voisi kuvitella tulevan kaksissa ratatreeneissä. Koiraa ei siis näännytetä. Lisäksi pakkasista johtuen lämmittelyhin ja jäähdyttelyhin on panostettu erityisesti. Myös Back on Track (nomen est omen? :D) -loimi on kovassa käytössä. Pakkasraja meillä on -10.

Kohta 3, hypyn tekeminen tempuksi. Tämä ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Lisäsin treeniohjelmaan hypyn teknistä opettamista Susanin ohjeiden mukaisesti tämän temppuilun kustannuksella. Olen opettanut optimaalisen ponnistuspaikan löytämista sekä laukan pituuden säätämistä. Vielä ollaan alkutekijöissä, mutta jotain edistystä on näkyvillä. Seuraavasta kuvasta voi päätellä melko hyvällä omalla tunnolla, että koira osaa hypätä kun sille annetaan vähän apuja hyppypaikan suhteen. (samassa kuvassa näkyy myös pohjois-Uus-Lavolan komein agilitykenttä)

Kohta 4, paksujen rimon käyttö. Ei olla vielä käytetty varsinaisina rimoina. Ns. askelluspuomeina sitävastoin ovat oikein näppäriä (ks. yllä oleva kuva). Ostin rautakaupasta 50mm paksua viemäriputkea tähän tarkoitukseen.

Varsinaisen hyppytreeniohjelman lisäksi on edelleen harjoiteltu täppäämistä. Viime aikoina tuota on tehty leikin varjolla ja mm. saunaan päästäkseen Keiran on tehtävä pukuhuoneessa tyylipuhdas täppi. No, eilen kun laitettiin sauna päälle, niin koira kävi itseksiään täppäämään olohuoneen mattoa :) Ei tyhmä ötökkä. Eikä vissiin kovin vastenmielinen temppu. Sama draivi viedään sitten kesällä kontakteille :) Lisäksi yhtenä päivänä vahingossa opetin tuolle takajaloilla seisomisen kun piti vaan ylittää maassa olevaa rimaa. Joko temppuilu on tuolle melko luonnollista tai sitten miulla koulutuksessa tosi sekavat käsimerkit :)

Kaikkiaan pitää sanoa, että em. treenit on kasvattaneet ihan älyttömästi koiran ja ohjaajan välistä kontaktia. Ja mikä tärkeintä Keira tulee pyytämään miulta et lähdetään tekemään jotakin. Tässä vaiheessa se on sama mitä se pyytää, mutta pääasia että tilanne on näin päin. Pidimme kaksi päivää vapaata treeneistä putkeen (eka suunniteltu palautumispäivä ja toisena -15 pakkasta), niin toi koira meni ihan sekasin: seuras perässä, tapitti silmiin, vahti miun liikkeita ja muutenkin luumuili. Jaa, että luumuili? Seuraava kuva osoittaa luumuilun melko hyvin.