Tässä parina viime päivänä ollaan innostuttu tekemään jälkeä enemmänkin. Eilen käytiin Tiinan ja Arwon kanssa tekemässä nurmella namijälkeä. Ensin talloin itse melko lyhyen jäljen, jolla makkaraa oli aika tiuhassa. Toisen jäljen talloi sitten Tiina, ja makkaraväliä jäljellä vähän harvennettiin. Mutka jäljesti molemmat tosi taitavasti... tarkemmin kuin aiemmat jäljet mitä ollaan tehty. Eikä näytä neidillä olevan mitään ongelmaa ymmärtää homman juonta, hienosti ja erittäin innokkaasti lähtee vierastakin jälkeä ajamaan, ja taitaapa olla itse jäljen etsiminen parempi palkka kuin ne namit sen varrella. ;)

Tänään sitten päästiin isojen poikien kanssa haistelemaan ihan oikeaa jälkimetsätunnelmaa. Mukana matkassa oli siis Anne ja Pepsi sekä Tiina ja Warma (ja pikku-Arwo tietysti myös). Pepsi-poikaa en ole ennen jäljellä nähnytkään, ja kyllä oli herran meno todella upeaa katsottavaa! Mutkalle tein tarkoituksella hyvin lyhyen jäljen, ja helpolle alustalle kun maasto jo itsessään oli vähän haastavampi kun mitä tähän asti ollaan tehty. Vaan eipä tuo metsämaasto ongelmia neidille tuottanut, hienosti ampaisi jäljelle melkein samantien, ja kaikkihan sieltä löytyi mitä pitikin!! Nenäkin pysyi hyvin matalalla koko ajan. Kerran meinasi joku polun tynkä houkutella vähän harhareiteille, mutta nostin sitten Mutkan rauhassa takaisin jäljelle, ja sen jälkeen ei ongelmia ollutkaan... paitsi ohjaajalla joka meinasi koko ajan olla hihnan kanssa solmussa. :D Into kasvoi taas tuohon lajiin kovasti, ja Mutka tuntuu todella nauttivan tuosta nenätyöskentelystä! Eli tätä jatketaan ehdottomasti!!

Alla pari kuvaa Mutkan ja Arwon eilisiltä treffeiltä. Tuo "kaverikuva" onnistui aika mainosti! :) Leikkikuvat sitten jäikin epäteräviksi... pitäisi aina olla järkkäri matkassa!! Lisäksi omien pörröpäiden söpöilyä kotipihalla... mitähän ne tuossa jälkimmäisessä kuvassa oikein juonii...

1704695.jpg

1704694.jpg

1704713.jpg

1704699.jpg

Ja jottei nyt ihan pelkäksi kehumiseksi mene, niin onhan tuo Mutka-neiti saanut tänään vähän tuhojakin aikaan... Kävin kaupassa, niin sillä aikaa oli tyttö onnistunut keittiön pöydältä nappaamaan kirjan ja sitä vähän maistellut... kirjaston kirjan tietty!! Onneksi ei sentäs tekstisivuja ollut syönyt, mutta saapa nähdä tuleeko äipälle kallis kirjan palautus. Ja nyt illalla, kun olin saunaan menossa, ja juuri sain kodinhoitohuoneen oven takanani kiinni, kuului epäilyttävä "kops"... olohuoneen hyllyllä oleva chiliparka oli saanut vähän kyytiä! "Pari" kirosanaa pääsi kun piti vaihtaa rentouttavat saunan lauteet pölynimuriin... ;)