Viime aikojen kuulumiset on olleet kovin pentupainotteisia, mutta kirjoitetaan nyt välillä muutakin. ;) Eli Onnin kanssa oltiin viime viikonloppuna LAU:n seuranmestaruuskisoissa. Onnillahan oli mestaruus puolustettavanaan, ja minulla sitä edellinen mestaruus Kaisan kanssa. Mari ja Ella olivat paikalla katsomassa, ja vähän jännitti, että lähteekö Onni mun kanssani radalle vai häippäseekö äippää etsimään. ;) Vaan jännitin ihan turhaan... Onni kulki radalla tosi kivasti! Rata tuntui kaiken kaikkiaan tosi mukavalta, ja haastavista putkille vienneistä selvittiin oikein kunnialla. Valitettavasti pari rimaa kopsahti alas, niinpä tuloksena 10 ja sijoitus maxeissa taisi olla 8. Vaan jäi kyllä todella hyvä mieli, tuo oli ohjauksellisesti multa hyvä rata, ja Onni tosiaan pelitti juuri niin kuin pitää. Hyvä myö!! :)
Ja yksi asia, mistä olen erityisen ylpeä, oli se, etten edes huomannut toisen riman tippumista!! Ensimmäisen näin, kun olin koiran takana, mutta loppuradalla tipahtaneesta rimasta ei ollut minkään valtakunnan hajua. Ja tämä on siis mulle erittäin suuri edistysaskel... jospa mie pikkuhiljaa alan oppia pois siitä rimojen kyttäämisestä! Ja kassokaas mikä puomin kontakti! :)


Kuvan on ottanut Miia Petranen

Illalla oli sitten LAU:n saunailta Konstun majalla, ja oli kyllä poskilihakset  sen jälkeen monta päivää kipeät nauramisesta. Kiitos siis kaikille mukavasta päivästä ja illasta! :)