Keira on jotenkin parannuttuaan ollut todella rennon ja hyväntuulisen oloinen. Ja se mitä olen eniten ihmetellyt, on että se on kovin kiinnostunut muista koirista!! Yleensähän neiti ei ole alentunut juuri ketään vieraita edes haistelemaan, mutta nykyään pitäisi päästä morjestamaan ihan kaikki tutut ja tuntemattomat! Tänäänkin kun noita kuvia räpsin, niin neiti yhtäkkiä bongasi jonkun karvaturrin toiselta polulta ja lähti kauheaa kyytiä perään... tuli kyllä sitten käskystä heti takaisin. Myöhemmin vastaan tuli pariskunta koiran kanssa, jotka nappasivat koiran syliin kun näkivät meidän tulevan vastaan. Otin belkkarit pannoista kiinni ja ajattelin että käsken Keiran istumaan niin siinähän se pysyy... noh, eipä pysynyt, vaan tätä sylissä olevaa koiraa olisi ehdottomasti pitänyt päästä haistelemaan. :) Eilen törmättiin n. vuoden vanhaan Tessu-koiraan, ja Keira innostui Tessunkin kanssa leikkimään... en mää ymmärrä mikä tuolle hienohelmalle on oikein tullut! :D
Todella iloinen olen kyllä siitä, että Keiran ja Mutkan välille näyttää todellakin syntyvän ystävyys. Lenkillä ei ole enää ollenkaan tavaton tilanne, että leikkivät keskenään, niin kuin tuo ylläoleva kuvakin osoittaa!