Miten sitä onkin näin saamaton taas ollut näiden blogipäivitysten kanssa!! Vissiin sitä on ollut (ainakin olevinaan) niin kiireinen, ettei ole paljon ehtinyt koneella aikaa viettää.

SM-kisareissu heitettiin, ja sopivasti Mutka juuri päivää ennen reissua aloitti juoksut!! Niinpä neidillä ei kisa-alueelle ollut asiaa, mutta onneksi asuntolamme oli aivan kisapaikan vieressä, niin pääsi kätevästi koiria käyttelemään siinä välissä. Kaisaakaan ei joukkuekisassa tarvittu, joten kisapaikalle pääsi vain Keira, ja sekin ainoastaan perjantaina. Sampon ja Keiran saldona valitettavasti kaksi hylkyä.
Lauantaina toimin maxijoukkueen joukkueenjohtajana ja sillä aikaa Mutka-neiti sitten kunnostautui metsästyksen saralla... Sampo oli lähtenyt käyttämään koiria lenkillä Tornion ulkopuolella ja päästänyt tytöt kirmailemaan metsään. Yhtäkkiä oli alkanut kauhea mekkala, ja puskasta syöksyi hirvenvasa, perässään Mutka! Kaksikko oli sitten aikansa kirmaillut tuhatta ja sataa ja hävinneet jonnekin horisonttiin. Ilmeisesti hirvi pääsi suolla Mutkaa karkuun... muutaman minuutin huhuilin jälkeen oli likomärkä Mutka nimittäin palannut takaisin. ONNEKSI hirvivasan emä ei ehtinyt paikalle!!
LAU:n koirakoille ei tällä kertaa menestystä SM-kisoista tullut. Kumpikaan joukkueista ei saanut tulosta, ja yksilökisoissa yhteistulokseen ylsivät vain Ari ja Unto sekä Liisa ja Kelmi. Mutta mukava reissu oli, kiitos kaikille seurasta!

Reissu oli varmasti Mutkalle henkisesti aika rankka, kun ei tosiaan oikein mihinkään päässyt (paitsi hirvijahtiin ;)), ja liekö juoksut sitten vielä pistivät tyttöparan päätä hieman sekaisin... kotiin tultuamme nimittäin Mutka kävi yllättäen Keiran kimppuun! Kumpikaan meistä ei ehtinyt nähdä, miten tilanne alkoi, mutta siinä vaiheessa kun Sampo ehti paikalle, makasi Mutka Keiran päällä ja puri sitä jalasta. Seurauksena Keiran jalkaan tuli pienet reiät ja ontui jalkaansa pari päivää. Onneksi kuitenkaan ei lääkärikeikalle tarvinut lähteä. Tämän jälkeen sitten tietysti piti tosissaan miettiä, että mitähän tässä pitäisi tehdä... Ja päällimmäisenä pelkona tietysti se, että kun Mutka kerran on huomannut, että toinen onkin paljon heikompi, niin yrittääkö raivata Keiran tieltään kokonaan. Parin päivän tarkkailun jälkeen ei kuitenkaan mitään tapahtunut uudelleen, ja Mutka ja Keira näyttivät suhtautuvan toisiinsa kuten ennekin. Keira tosin alkoi vähän väistää Mutkaa, ja niinpä ajattelimme, että nyt jos meinaa Mutkan laumassa nostaa, niin olisi varmaan oikea aika... oletettavasti se olisi tapahtunut jossain vaiheessa joka tapauksessa. Niinpä päätimme nostaa Mutkan Keiran yläpuolelle laumassa, ja tämä näyttäisi selvästi helpottavan kumpaakin... Keira on ollut paljon vapautuneempi ja Mutkallekin on varmasti helpompaa kun tietää oman paikkansa. Neidit ovat nyt eristyksissä aina kun emme ole kotona, ja myöskin yöaikaan. Ilman uusia yhteenottoja on selvitty, ja toivotaan, että selvitään jatkossakin!
Luulen, että Mutkalle kävi joku kämmi tuossa tilanteessa... oli varmaan niin poikki tuon reissun jälkeen ja jotenkin sillä keitti yli... en mitenkään usko, että sen oli tarkoitus purra Keiraa niin lujaa. Tämän jälkeen tietysti jännitti hieman, että suhtautuuko Mutka muitakin koiria kohtaan aggressiivisesti, mutta mitään tällaista ei ole ollut havaittavissa. Mutka on ollut oma iloinen ja avoin itsensä, juoksuistakin huolimatta.

Juhannukseksi mentiin Virpin ja Arin mökille, ja tietysti tuon episodin jälkeen hieman jännitti, miten Inkan ja Mutkan kohtaaminen sujuu... Inkakin nimittäin aloitti juoksut, eikä muutenkaan pidä kauheasti vieraista koirista. Mutka kuitenkin klaarasi tilanteen hienosti, eikä välittänyt toisen pienistä murinoista ollenkaan. Neidin mielenkiinto taisi olla täysin Untossa, joka, vaikka leikattu onkin, oli kovin kiinnostunut juoksuisesta Mutka-neidistä. :D Juhannus oli oikein mukava, kiitos Virpille, Arille, Jatalle ja Outille huippumukavasta seurasta!! Jouduimme tosin jättämään juhannuksen juhlinnan hieman lyhyemmäksi, sillä mulla oli sunnuntaina lähtö konferenssimatkalle Wieniin. Niinpä tulimme jo lauantai-iltana kotiin, jotta ehdin pakata.

Mutkan juoksujen ja noiden reissailujen vuoksi on treenailut jääneet hieman vähemmälle, mutta nyt taas torhistaudutaan, kun mullakin alkoi loma! Mutkan juoksujen loppumisen ja samaan aikaan alkaneen loman kunniaksi on toki jo kolme kertaa ehditty treenata agia :) ja pari kertaa on otettu tottistakin tuossa kotitiellä. Yhtenä iltana vedin ihan ex tempore -treenit, ja voe mahoton miten upeasti tyttö teki kaiken!! Täyskäännös alkaa olla ihan mukavan tiivis ja liikkeestä seisomisenkin oli neiti vissiin harjoitellut salaa mun poissa ollessani. ;) Pitäs vissiin ihan oikeesti alkaa katsella noita tokokokeita "sillä silmällä"...

Agitreenit on menneet upeasti, ja keskiviikkona neiti paukutti ihan kunnon rataakin. Radalla oli myös pöytä, jota ei ole taidettu maxina ikinä ottaakaan... hieman emmin, että mitenhän saan tämän sujumaan, mutta Mirkahan sen keksi; ei muuta kun kosketusalusta kehiin! Ja niinpä saatiin pöytäkin sujumaan ilman minkäänlaisia ongelmia. :)

Sampo ja Keira viettivät tällä viikolla kolme päivää hyppyseminaarissa. Siitä Sampo kertoilkoon itse lisää. :)

Ainiin, viime viikonloppuna lähdin katsomaan omia kisoja ja kannustamaan Sampoa ja Keiraa... yllättäen löysinkin sitten itseni kahdelta radalta juoksemasta! :) Vein Keiraa keskimmäisen radan, kun Sampo halusi keskittyä viimeisenä olleeseen hyppikseen (ratojen välillä ei paljon huiliaikaa jäänyt) ja viimeisellä radalla vein Paukkosten Jade-tolleria. Keiran kanssa homma pysyi jopa yllättävän hyvin paketissa... A:lta loikkasi ja putken ja keinun jälkeinen rima tulivat alas... keinulle rauhoittelin ja olisin saanut sen ehkä onnistumaankin, mutta... käsky "eteen" keinun päällä ei varmaankaan kamalasti motivoi koiraa ottamaan alastulokontaktia!! :D Eli ohjaajalle keinulta vitonen. ;) Tulos siis 20 ja luokan nopein aika.. noh, kyllähän siellä tulikin juostua!!
Jaden puikoissa en koskaan ennen ole ollut, mutta hyvin lähti mun mukaani ja pysyi jopa hanskassakin ihan kivasti. :) Muutama rima alas, tulokseksi 15. Kivaa oli! :)